Sakke ja Simba

Kuulumisia


16.12.2009 Kuulumisia.

Kylläpäs meillä on tapahtunut paljon tässä viikon aikana...

Viikko sitten meidän piskuinen pentu hyppäsi ekaa kertaa matalaan sänkyymme, mutta sohvalle ei pikku herra vielä pääse. Simba on tutustunut peuran sorkkaan, josta pentu on oli todella innoissaan. Pureskeli ja kantoi sitä. Piilottaessani sorkan motivoidusti varvukkoon, niin pentu nuuskutteli sorkan ja palautti innoissaan sen syliini .
Simba nukkuu yönsä tosi hyvin ja on jo sisäsiisti. Kaveri on vain niin hiljainen, ettei puhele mitään vaan juoksee suoraan ulko-oven taa ja isuu siellä odottaen, josko ovi tultaisiin avaamaan. No, joskus tulee vahinko kun emäntä ei moista huomaan.

Meidän tanskalainen pentu kuuli tässä yhtenä päivänä telkkarista ruotsin kieltä, kun ABBAa haastateltiin (ilmeisesti puhe muistutti tanskaa), pentu lopetti leikin ja juoksi täysillä telkun eteen, katseli ja kuunteli sitä pääkallellaan ja heilutti häntäänsä. Kun haastattelu loppui poika lähti jatkamaan leikkejään. Pitäisi varmaan opetella tankan kieltä...

Viime perjantaina Sakke loukkasi uudelleen jalkansa hypätessään lumen perässä :(  Olimme sitten Porissa eläinlääkärissä. Koira tutkittiin ja kuvattiin. Luusto on kuulemma loistavassa kunnossa ja lonkat on edelleen A-luokkaa. Selkä terve, ei välilevyn pullistumia yms. MUTTA oik. lonkka on todella kipeä!! . Ilmeisesti oik. lonkan jänteessä on pieni jännevamma ja/tai paha venähdys. Nyt meidän Sakke on kahdesta neljään viikoon sairaslomalla; tiedossa vain lyhyitä hihnalenkkejä! Koira ei saa hyppiä, eikä ponnistaa, ei tehdä kiertoliikkeitä just! Talossa jossa on myös pentu! Kipulääkekuuri 10+10 pv. Huh, on ollut kyllä todella haasteellista, kun tuon koiran pää vaan menisi eteenpäin. Nyt olenkin sille opettanut mms. värierottelua ja malttia, kun Simban kanssa olen touhunnut.
Simba oli myös Porissa mukana ja tutustui suuren kaupungin liikenteeseen. Liikenne ja liikennevalot eivät olleet piskuisesta pojasta mitään . Ihmiset (isolla I:illä) on ihania!! Kaikkia vastaan tulevia olisi pitänyt päästä tervehtimään. Pienet tytöt olivat aivan vastustamattomia. Eläinlääkäriaseman tiloihinkin käytiin tutustumassa ja siellä oli mukavaa Simban mielestä, mutta hassua kun mein Sakke siellä oli ihan untenmailla, siinä oli ihmettelemistä.

Perjantaina olimme kyläilemässä Eurajoella tutustumassa labradoreihin. Simba ihastui Flikkaan ja Flikan yhteen nisään, jota aina ohimennen kävi imaisemassa. Tyttelistä tuo ei ilmeisesti tuntunut oikein kivalta ilmeisesti... Flikan ja Hesen kanssa oli mukava leikkiä ja touhuta. Hesen haukkuminen hieman jännitti aluksi. Kohti vaan ja sillä siitäkin päästiin. Kiitos mukavasta vierailusta Outi (kennel Fiin) ja koirat ;)

Simba on kasvanut tosi paljon! Pantaa on pitänyt löysätä jo muutaman kerran ;) Hampaitakin on jo alkanut putkahtelemaan esiin ikenistä ;D On sitten parempi purra!
Simba on opetellut luoksetuloa pillikäskyllä ja ilman. Istuminen tuntuu tulevan luonnostaan, taskudamia palauttaa pesuhuoneessa jo kulmantakana olvasta wc:stä kivasti syliin asti ;) Simba pitää kaikkea mielellään suussaan, kantaa, kantaa ja kantaa kaikkea!! Sivulle tuloa ja sivulla istuminen on kivaa ;) Siitä se "tokotus" alkaa ;)
Simba pääsi tänään kuuntelemaan myös ekaa kertaa laukauksia. Ammuin kolme laukausta starttipistoolilla. Pentu ei niistä ollut millensäkkään. Hieman korvat liikahtivat ja istahti, otti namia ja jatkoi leikkiä. Sakke oli mukana ja tuo vanhempikin kaveri oli ihan hiljaa, JES!

Päivikki ja Linus sekä Rasmus kävivät tapaamassa Simbaa, mutta pojilla oli vähän kiirettä ;) Ehtiihän sitä isompanakin moikkaamaan :D

Sakke ja Simba tulevat hyvin jo juttuun. Tuo nuorempi antaa vanhemman onnksi olla rauhassa, vaikka välillä se kerjää "verta nenästään"... tuuppii ja haukkuu Sakken edessä... No isomman on joskun sitä möyhennettävä... ja pentu paahtaa päin vaan uudelleen. Sairaslomalaisen takia on leikki välillä vihellettävä poikki. Sakke kantaa pikku kaverille leluja ja ehdottelee leikkimään. Huilailevat jo rintasin ja Sakke toimii lapsenvahtina... kun pentu tekee "pahojaan" Sakke tulee kertomaan, että tule nyt katsomaan...!!! 

Perjantaina onkin sitten Simban ekat rokotukset ja lääkärin tarkastus täällä kotisuomessa. Leikit ja touhuilut jatkuvat... ;0)


8.12.2009 Pikkupennun touhuja ja vähän isommankin...

Viime viikko menikin nopsasti. Simban kanssa on touhuiltu joka päivä jotain pientä. Viime viikon torstaina ja perjantaina näytin pikkupojalle varista. Pentu on aivan haltioissaan riistasta. Perjantaina olimme metsässä vaakun kanssa ja pieni pentu kiskoi variksen rinnettä ylös hartiavoimin ja hypähti innoissaan syliini varis suussaan . Tämän jälkeen sulat vain pöllysivät, joten seuraavaksi riistaa taidetaan näyttää jäisenä ;) Hauska ja innokas pentu! Iltasella Simba paineli yksin pimeään metsään... sinne missä sen vaakun kanssa oli huseerattu aikaisemmin... vain pennun nuuskuttelu kuului metsästä. Simba muisti ilmeisesti jo, että siellä se riista oli. Kameraa ei ollut mukana, kun hääräsimme kahdestaan. Ehkä seuraavalla kerralla saan jonkun mukaani kuvaamaan.

Lauantaina emäntä oli tuomaroimassa koiria mätsärissä Huittisissa. Iltasella Simba pääsi noutamaan pesuhuoneessa tasku- ja pentudamia. Maanantaina otimme uusinnan ja Simba palautti damia hienosti käteen, vaikka takana oli kamera ja mukavia ihmisiä katselemassa ;)
 Simba ja taskudami

Torstaina meillä vieraili Allon Tarja ja rottweiler narttu Esme, joka on Simbaa kaksi viikkoa vanhempi. Siinä olikin Esmellä ihmettelemistä ensin kun punainen salama paineli innoissaan ympäri pihaa. Pian kuitenkin pennuilla löytyi yhteinen sävel ja pentupainia olikin hauska seurata.
Simba 10vko ja Esme 12vko

Pentupainia ;)

Esme ja Sakke tutustuvat toisiinsa.

Sunnuntaina oli nome-valmennustiimin koulutuspäivä Inkoossa, jonne lähdimme Päivikin sekä Linuksen ja Rasmuksen kanssa. Simba jäi kotiin viettämään isännän kanssa laatuaikaa ;) Sakkelle teki hyvää kun pääsi reissuun mukaan. Tällä kertaa koulutuksesta vastasi Reima Ronkainen. Meillä oli Sakken kanssa huonoa tuuria mukana, kun toisessa tehtävässä tapahtui loukkaantuminen. Tehtävänä oli markkeeraus ojan yli... Sakke palautti damia ja kun se hyppäsi ojan yli, niin se ulvahti... dami putosi ja koira ei astunutkaan enää oikealla takajalalla. Katsojien mukaan Sakke oli paahtanut ojalle vinottain takapää ensin ponnistusvaiheeseen ja siinä ilmeisesti nitkautti oikean takapolvensa! "Voi itkujen kevät" -ajattelin, siinä epäiltiin jo vähän, että mahtoiko polvesta mennä ristisiteet. Koira oli tosi kivulias. Ontui ja piti varmaitaan vaan maassa. Hyppääminen autoon ei onnitunut. Koira ulvahti ääneen, kun sitä sattui. Siinä olikin sitten meidän sen päivän treenit! . Pelkäsin, että joutuukohan tuo eläin nyt leikkauspöydälle... No kotiin saavuttuamme kannoin koiran sisälle ja se sai kipulääkettä. Koira nukkuikin sitten maanantaiaamuun. Aamulla ei jalkakivusta ollut enää tietoakaan! Vääntelin ja kääntelin jalkaa ja koira seisoskeli aivan tyytyväisenä. Ilmeisesti jalka oli vain vähän venähtänyt ja yön lepo auttoi. Huh, miten helpottunut olo, kun tuon kaverin jalka ei ole enää ollut kipeä. Hypyt ja liikkuminen on jälleen ihan normaalia ;)

Vossin Katja ja Nia, (Tollerbay Kamu Kasenia) 9vko, olivat maanantaina meillä vierailulla Kaarinasta. Piskuinen Nia tyttö olikin ensin aivan pääpyörällä kun Simba esitti vähän rajua rakastajaa, mutta osat vaihtuivat myöhemmin. Peli piti viheltää poikki muutaman kerran. Pennuilla oli oikein hauskaa ja vauhdikasta temmellystä.
Nia 9vko ja Simba 10vko

 Nia päällepäsmärinä ;)

 Simba paahtaa ympäri pihaa!

Oli oikein mukava tavata Katja ja Nia. Suunnitelmissa olisikin jatkossa järjestellä pentupainijaisia...

Tänään olimme katselemassa Euran keskustan liikennettä. Ruokakaupan edessä Simba tutustui taksikuskeihin, tuttuihin ja tuntemattomiin. Kaupan edessä olikin hetken kuluttua ihmisiä rapsuttelemassa innokasta pentusta. Simba ihastui ostoskärryjen kolinaan ja niitä olisi pitänyt päästä maistelemaan. Autot ja ihmiset olivat pennun mielestä oikein kivoja. Autoista koira ei edes välittänyt. Tänään harjoittelimme myös miten tuleva iso koira istuu auton takana maltillisesti kotipihalla ja kaupanpihalla, eikä autosta loikata ilman lupaa. Tätä on vielä harjoiteltava paljon ;)

Metsälenkillä meidän tuleva "metsämies" löysi jonkun kaamean raadon! Simba laittoi korvat kiinni ja kiiti kotiin herkuttelemaan aarteellaan . No emäntä yritti olla fiksu ja haki makkaraa sisältä. Niinpä sain pennun houkuteltua jättämään saaliinsa ja se sai siitä palkaksi makkaraa. Niinpä menimme yhdessä etsimään raadon metsästä, niin että pentu oli kiinni. Palkkasin Simbaa kun se ei ottanut raatoa. En tiedä mikä moinen liha- ja luukasa mahtoi olla...
Katsotaan taas mitä huominen tuo tullessaan ;)



2.12.2009 Surullisia uutisia.

Sakken äiti Donna pääsi koirien taivaaseen ja loistaa nyt taivaalla kirkkaana tähtenä. Kiitos Donna aivan ihanasta pojasta! Tiinalle perheineen voimahalaukset!



30.11.2009 Simba muutti meille.

Kuulumisten kirjoittelu on ollut hieman vähäistä, mutta paljon on tapahtunut!

Olen jo vuosia harkinnut toisen koiran ottamisesta, mutta juuri se "oikea" ei ole loksahtanut kohdalle. Olen noin vuoden seuraillut norjalaisen Emilin touhuja ja ihastuin innokkaaseen ja vauhdikkaaseen koiraan, sekä sen riistaintoon. Viimein huomasin, että Emilille on suunnitteilla pennut tanskaan, Mariendals Red Nose -kenneliin. Olin yhteyksissä Emilin omistajaan ja tulevien pentujen kasvattajaan Grete Munchiin. Simban emästä en ensin tiennyt mitään, mutta selviteltyäni asioita ja pohdittuani pitkään, alkoi kaikki loksahtaa paikoilleen. Sida sai kahdeksan pentua, joista viisi urosta ja kolme narttua. Jälleen kävimme kirjeenvaihtoa Simban kasvattajan Grete kanssa ja jälleen kaikki tuntui menevän omalla painollaan... meille olisi ehkä urospentu tulossa tänne suomeen . Pennut kasvoivat ja kuvien sekä kuvailun mukaan Simba vaikutti heti siltä, että se on tuo! (Pentujen nimet tulevat elokuvasta "Leijona Kuningas", Simba onkin oikein pikku leijonakuningas!)
 
Niinpä aloimme suunnitella tanskan matkaa... Matka toteutuikin hienosti ja lähdimme katsomaan pentuja, pentujen ollessa 6vko.n ikäisiä.
Mukaani lähti Lammilan Outi ja labradori Flikka Eurajoelta ja Vahalan Saija sekä labradori Siiri Raumalta. Auto pakattiin täyteen tavaraa, ihmisiä ja koiria ;)  Keskiviikko iltana ajoimme ensin Turkuun ja sieltä laivalla Tukholmaan. Tukholmasta matka jatkui Göteboriin, josta autolautalla seilasimme Fredrikshavniin. Tästä satamakaupungista matkamme jatkui kohti Hersomia ja pientä Hobron kylää. Torstaina, illan jo pimentyessä, tuli mutkia matkaan... auto hajosi keskelle ei mitään! No onneksi matkaa ei ollut kuin muutama kilometri tollerikasvattajan luokse. Outi soitti kasvattajalle ja hänen miehensä Björn Munch tuli meitä auttamaan. Auto saatiin erinäisten kommelluksien jälkeen hinattua heille. Onneksi saimme heiltä apua ja auto saatiin perjantain aikana korjattua kuntoon ja pääsimme jatkamaan turvallisesti matkaa. Olimme yötä heillä ja paijailimme pentusia ja tutustuimme toisiimme. Sain valita uroksista kaksi mieleistäni ja viikon kuluttua tehtävän pentutestin jälkeen selviäisi kumpi meille tulisi... Mufasa vai Simba. Kaikki pennut olivat oikein kiinnostuneita kaikesta ja eivät tuntuneet pelkäävän mitään. Pennuille oli näytetty riistaa, mutta vein mukanani suomalaisen variksen, jota sitten pentusille näytettiin. Kaikki oli siitä todella kiinnostuneita! Simba kävi varikseen kiinni koko suullaan ja irrottamiseen tarvittiin monta kättä . Kun sain pennun siitä irti, niin se oli salamana linnussa kiinni, jotenka intoa on . Simba oli kyllä jälleen ykkönen. Mufasa oli jämäkkä urospentu, mutta ei niin kovasuinen. Todella suloinen ja rohkea. Vaikea valinta. Piskuinen Zazu oli kaikkein vilkkain ja innokkain kaikkeen. En kuitenkaan halunnut itselleni ihan niin haasteellista tapausta . Turbopennut ruokailun jälkeen 6vko ikäisinä.

Simba 6vko

Simban ensimmäinen  kohtaaminen variksen kanssa.

Simba on sitä mieltä, että tämä varis on mun!

Matka jatkui läpi tanskan Kööppenhaminaan, jossa kävimme tervehtimässä Flikan kasvattajaa. Choisemaker´s-kennelissä olikin koiria aikamoinen lauma.. minne vaan katsoikin niin labradoreja oli. Kasvattaja pohtikin hetken, että montako niitä nyt on.. 11kpl niitä heillä sitten laskujen mukaan oli. Vierailu oli oikein mukava ja jatkoimme matkaa vatsat täysinä eteenpäin kohti Malmötä. Majapaikkamme oli Tyringenissä Rydbo stutteri -nimisessä hevossiittolassa. Paikka oli oikein mukava ja vähän erioinenkin. Lauantaina ajelimme Tyringenin maaseudulla katsellen upeita maisemia ja kävimme ostamassa TEBAsta auton täyteen tavaraa. . Illalla menimme vierailemaan toisen labradorikasvattajien luona, jossa oli 5 aikuista koiraa, kaksi pentuetta ja yksi 8 vkon ikäinen bassetin pentu. Vierailu oli oikein mukava ja lämminhenkinen. Kotiin saavuimme sunnuntaina.

Kävimme Greten kanssa kirjeenvaihtoa tiiviisti ja seuraavana lauantaina, pentutestin jälkeen sain viestiä, että Simba saapuu suomeen!

Aloin järjestellä matkaa ja viimein viime lauantaina 28.11.09 kävin hakemassa Simban lentokoneella Kastrupin kentältä, Kööppenhaminasta. Pentu tuli käsimatkatavaroissa lentokoneessa mukavasti kantokassissa. Kaikki meni oikein mukavasti. Pentu oli niin tyytyväisenä kantokassissaan ja katseli lentokenttien hulinaa tyytyväisen kiinnostuneena. Kaiken maailman kansalaiset kävivät pentusta rapsuttelemassa; japanilaisista saksalaisiin  ;D

Kotiin palasimme iltasella. Sakke ja Simba tapasivat toisensa. Ensitapaaminen meni hellästi häntiä heilutellen . Simba on ilmeisesti tottunut isoihin koiriin kun antaa Sakken olla hienosti rauhassa. Muutaman kerran pentu on pyytänyt Sakkea leikkiinkin ;)  Vielä ei ihan kylkikyljessä maata, mutta lähekkäin kuitenkin.

    Simba 9vko ja uusi "iso-veli" Sakke       
            


25.10.2009 Vähän kuulumisia.

Tänään olimme Sakken kanssa TOKO-kokeessa Noormarkussa. Koe oli peltihallissa, jossa oli kova "ruohomatto" pohja. Hallissa kaikui paljon, mutta Sakkea ei moinen näyttänyt haittaavan. Virtaa oli jälleen, mutta kivasti koira oli nyt kuulolla. Joka kokeessa on nut ollut jotain ongelmia ja niin tänäänkin, eri liikkeissä kuin ennen. Kokeesta lisää Toko-tuloksia sivustolla. Treenattavaa siis riittää . Nyt on tämän vuoden kokeet käyty. Tokoilua jatketaan nyt treenien merkeissä. Toivottavasti saataisiin joku talviharjoittelupaikka tokoiluun!

Meidän perheessä alkoikin eilen sitten arki. Tämä emäntä nimittäin meni viiden kuukauden vuorotteluvapaan jälkeen töihin. On taas opeteltava heräämään aamuisin aikaisin . No Sakke saa jälleen nukkua pitkiä päiviä kotosalla ja emäntä ei ole nyt jatkuvasti järjestämässä toimintaa :)

Syksyn tullen meillä on metsästyksessä siirrytty hirvieläinten jäljestykseen. Olemme muutaman kerran olleet jäljestämässä haavoittunutta peuraa. Sakke on kyllä omiaan tuossa jäljestystouhussa . Monen kilometrin jäljestyksenkin jälkeen se olisi halunnut vaan jatkaa!
Mejä jäljen tein sille vielä tuossa perjantaina. Jälki tehtiin tosi riistarikkaalle metsäpalstalle, jossa oli nähty paljon peuroja, hirvi ja muutama viikko sitten, jopa karhu. Jälki oli aika lyhyt noin 300m pitkä. jäljelle tehtiin paljon makauksia ja katkokulma sekä useita tavallisia kulmia. Hienosti kaveri niistä selvisi, vaikka riistan hajuja oli paljon ;)
Teimme myös jäljen naapurimme piskuiselle karkeakarvaiselle mäyräkoira, Hemille. Kyllä mäykky on hauska ja innokas kaveri. Harjoitusta vaan jälkiuskollisuudelle, niin loistava jäljestäjä Hemistä tulee.

Sakke on myös käynyt muutaman kerran hierottavana Koirahieronta Konttisella, Raumalla. Huomasin tuossa alkukaudesta, että Sakke ei hypännyt mielellään tokoestettä ja sen ravi oli huonoa. Se peitsasi usein. Jonain päivänä se aristi kovasti toista takajalkaansa ja vein koiran sitten tutkittavaksi. Konttisen Mily tuki Sakken oikein läpikotaisin ja totesi, että koiralla on jotain vikaa SI-nivelissä. Sen takapolvien lihakset olivat aivan jumissa sekä pitkät selkälihakset. Kuulemma tämän vaivan saattaa aiheutta jonkinlainen trauma; elikkä koira hyppää (lihakset kylminä) suoraa ylöspäin ja putoaa huonosti takajaloillee, jossa maa on epätasainen tai pettää. Niinpä muistelinkin, että jonkinaikaa sitten koira paahtoi pyyn perässä ja loikki kivikossa, jossa oli kaatuneita lahonneita puita. Se hyppäsi ja alastullessaa vinkaisi, taisi jopa ontua silloin toista takajalkaansa. No nyt Sakkea on hierottu muutamia kertoja ja sille on annettu TNS-sähköhoitoa selkälihaksiin hyvin tuloksin. Mily antoi kotihoito-ohjeita ja niitä ollaan yritetty tehdä. Huomenna olisi tarkoitus käydä jälleen hierottavana Milyn luona. Mielenkiintoista on nyt nähdä mikä on tilanne... Sakken ravi on kuitenkin jälleen lennokasta ja rentoa. Se venyttelee itse ja antaa hieroa ja venyttää. Se on onnellinen omaitsensä jälleen. Pitää muistaa jatkossakin lämmittää koiran lihakset ennen suoritusta ja jäähdyttelystä on myös huolehdittava!

Nyt emäntä keskittyy sopeutumaan työssäkäyntiin ;)
Treenailussa keskitymme lähinnä nomeen ja WT:iin. Tokoa harrastelemme kun aikaa vaan on.   
 


3.9.2009 Syyskuulumisia.

Syksy näyttää jo merkkejään ja meillä on puuhailtu kovasti. Puutarhahommia, siivousta ja pihasaunaa on rakenneltu. Treeniä ja touhua on myös riittänyt.
Sastamalan nome-kokeen jälkeen meillä on ollut Sakken kanssa vähän luottamuspulaa ja sitä työstettiinkiin tuossa oikein ajatuksella. Nyt alkaa yhdessä puuhastelu jälleen olemaan entisellään. Hieman tuo wesikettu pitää omaa päätään, mutta kuuntelee jo kivasti ohjaajaansa. Sastamalan jälkeen yritin treeneissä puuttua siihen, että töitä voi tehdä toisessa suunnassakin vaikka toisaalla ammutaan. Siitä tuo kaveri kiukustui ja päätti ettei lähde ampumisen suuntaan ollenkaan, ei hyvä juttu ollenkaan, kun alkoi tuo sorsastus... Jätkä eteni 25m ja sitten aloitti selvityksen hyvin äänekkäästi protestoiden... "aikoi kirjoittaa kaksi sivuisen esseen ja lähettää sen korkeimpaan hallinto-oikeuteen... kannellakseen typerästä omistajastaan" ! Nyt onkin sitten tuota yhteistyötä paranneltu onnistumisien ja helppojen tehtävien kautta sekä lisätty häiriötä vähän kerrallaan.

Tiistaina olimme Auran Nuuskujen nome-treeneissä Maskussa ja siellä saatiinkin mukavia onnistumisia ;)
Treenissä ammuskeltiin jokaiselle koiralle damipyssyllä pitkiä markkeerauksia/ohjauksia veteen. Siinä Sakke sai malttiharjoitusta ja joutui tekemään toisessa suunnassa noutoja vaikka toisaalla toiset koirat tekivät omia tehtäviään. Sakkella taisi syttyä "lamppu" ja se hoksasi tehtävän idean. Sakkelle tehtiin puolisokko ohjaus pitkälle (n.100m se kuulemma oli) veteen. Sakke kuunteli laukauksen, mutta ei nähnyt pudotusta. Ohjaus oli tosiaan pitkä (näin pitkää ei olla ennen tehty) ja vinosti rantoihin nähden. Häiriönä oli poiju, jonka ohi koiran piti vielä uida ja dami oli pienen kaislikon takana. Hienosti Sakke kuunteli ohjausta ja piti loistavasti linjaa. Dami löytyi nopsasti! Olin tosi tyytyväinen koiran suoritukseen. Samaan aikaan avustaja oli heittänyt kolme damia takana olevan lammen kaislikon reunaan. Kun lähetin Sakken hakuun tuli samalle lammelle damipyssyllä pitkä markkeeraus toiselle koiralle.. Sakke laittoi korvat kiinni ja lähti "saukkona" uimaan markkeeraukselle.. pillikäskyt ja kiellot kaikuivat kuuroille korville!! Viimien koira rekisteröi luoksetulokäskyn ja sain koiran "kuosiin" ja käännettyä annettua tehtävää kohden! JES! Teimme toiston : Sakke hakuun - laukaus/markkeeraus toiselle koiralle,  jätä-käskyllä sain koiran jatkamaan hakua ja tehtävä onnistui. Hetken kuluttua teimme vielä tehtävän vielä kolmannen kerran ja onnistuneen "luopumisen" jälkeen Sakke pääsi vielä hakemaan damipyssyllä ammutun damin. Lopuksi teimme vielä malttiharjoituksia maalla. Treenit olivat oikein onnistuneet. Kiitos mukavasta seurasta sekä avusta.

Eilen olimmekin sitten jälleen käytännönmetsällä Hinnerjoella. Ensin olimme katselemassa kyyhkysiä isolla peltoaukealla. Kyyhkyset lentelivät kovin korkealla ja niiden lentoreitti ei ihna osunut kohdallemme. Olimme jo päättäneet, että lähdemme pian pois, kun iso kyyhkyparvi lensi viereiselle pellolle. Siitä kehkeytyikin oikein metsästystilanne. Hiivimme ojien pohjalla lähemmäs lintuja ja Tapio pääsi pääsi ampumaan ja sai kaksi pudotusta. Toinen linnuista putosi pellolle ja jäi haavakoksi. Toinen liisi aivan ison pellon päähän. Sakke pääsi noutamaan ensin haavakon. Koira palautti linnun kivasti ja nouto-ote oli pehmeä. Toiselle pudotukselle lähetin koiran hakuun: Sakke teki kivasti hakua pellolla, mutta lintua ei heti löytynytkään. Ihmettelimme kovasti, että lintuhan putosi aivan myttynä pellolle, mutta katosi metsään mystisesti... Sakke kävi vähän turhan kuumana ja korvat oli vähän kadoksissa, joten jouduin pysäyttämään koiran miettimään hetkeksi. Pellolla oli paljon kyyhkyjen hajuja ja höyheniä, joten siinä olikin haastetta... Sain kuitenkin koiran jälleen keskittymään ja löysihän se "kettu" sen linnun . Lintu olikin jäänyt haavakoksi ja kipittänyt metsään jonnekin pajupuskaan. Onneksi koiralla oli nenä matkassa.
Tämän jälkeen lähdimme järvelle katsomaan upeaa syysiltaa. Veneellä menimme kaislikkoon passiin. Siinä soudellessamme sorsia lähti lentoon kaislikosta, mutta yhtään pudotusta ei saatu. Laulujoutsen ja haukka meitä kävi ihmettelemässä illan aikana. Sorsia ei vaan lentänyt, hiljaista oli. Sakkelle tuli oikein urakalla malttitreeniä jälleen. Kerran meinasimme pelästyä oikein kunnolla kun siinä olimme veneessä passissa, niin pieni kahlaajalintu lensi aivan päämme vierestä ja laski ihan veneen viereen, huh. Sakke kyllä aikoi mennä moisen tirriäisen noutamaan, mutta joutui luopumaan siitäkin. Ennen pimeää "saimme" kolme ohiammuttua sorsaa . No syysilta oli todella kaunis ja täysikuu valaisi järven oikein upeaksi.. Seuraavalla kerralla toivottavsti saalis on parempi.



12.8.2009 Metsästyskauden aloituksessa ja muita kuulumisia.

Maanantaina alkoi kyyhkystys ja pääsimmekin Sakken kanssa Lallin Poikien (paikallinen metsästysseura) mukaan jahtiin. Herätys oli klo 04.15. Puidulla hernemaalla oli sovittu tapaaminen klo 05. Edellisenä iltana miehet olivat kyhänneet kojut pellon reunoihin, jonne sitten aamuyöllä suuntasimme. Kaaveet ja muoviset kuvat sijoitettiin peltoon ja odottelimme kyyhkyjen saapumista pellolle ruokailemaan. Ei siinä kauaakaan tarvinnut odotella kun lintuja lenteli pellolle. Isompia ja pienempiä parvia. Meidän seurueessamme oli kaksi ampujaa. Miehet testasivat erilaisten kuvien vaikutusta kyyhkyjen houkutteluun. Kaaveet joilla oli lepattavat siivet piti olla tosi hyviä jonkin testin mukaan, mutta kun ne otettiin pois, niin lintuja alkoi lennellä enemmän meidänkin suuntaan ja pudotuksia tuli paljon. Sakke pääsi noutamaan paljon, ensin tosi helppoja noutoja. Koira kävi aika kuumana alussa ja niinpä ohjaaja noutikin muutaman itse ja muutama noudettiin hillitysti yhdessä, jotta koiran suu hieman rauhoittui. Kyyhkysistä kun höyhenet irtoavat tosi helposti, niin ensin Sakke syljeskeli höyheniä urakalla suustaan!
Viereisen seurueen kyyhky putosi viereiseen rypsipeltoon, eivätkä he itse lintua löytäneet, niin Sakke pääsi tekemään hakua... hetken koira paineli suurempia puhteja pois ja vihdoin löysi kyyhkyn. Nyt oli jo otekin upea ja palautuskin suoraan käteen! Samalla kun Sakke oli tekemässä hakua, niin ympäri peltoa tuli laukauksia ja koira lopetti hetkesi haun, mutta ymmärsin onneksi sanoa Sakkelle, että "jätä", niin koira jatkoi hakua ;) . Tämän jälkeen se pääsi heti noutamaan kolme noutoa ja uudestaan kahteen työläämpään hakuun. Lintujen tarkkaa putoamispaikkaa ei tiedetty, vaan suunnilleen ampujat olivat kuullee putoamisen ryteikköiseen ojaan. Yhtä lintua Sakke etsikin 30min... aloin jo olla sitä mieltä, ettei tästä mitään tule... mutta sieltähän tuo tuli kyyhky suussaan lintua esitellen kaikille. Kyllä oli mukavaa kun sai palkaksi noudon kun oli pitkään tehnyt hakua!
Seitsemän tuntia olimme kyyhkystämässä ja Sakke sai noutaa 27 lintua . Näin montaa noutoa ei Sakke ole koskaan tehnyt. Noudoista kymmenkunta oli sellaisia, joissa ihan oikeasti tarvittiin koiran nenää. Sakke sai paljon kehuja metsästäjiltä. Kyllä koira oli aivan puhki kun pääsi autoon. Sinne se kaatui ja onkin nukkunut puolitoista vuorokautta tyynen rauhallisesti. Oli ilmeisesti rankka työrupeama, mutta innolla teki töitä .
Kameraa ei ollut mukana, mutta kännykällä tuli otettua muutama kuva. Ihan lopuksi otettiin vielä poseerauskuva kännykällä. Suurinosa saaliista oli jo käsitelty ja viety kylmään, joten kuvassa ei ole kuin neljä lintua.
                                  Kuva otettu kännykällä jahdin lopuksi.

Viime viikonloppuna oli oikein koeviikonloppu! Lauantaina olimme NOMEilemassa Sastamalassa. Koe oli meille vielä aivan liian vaikea ja siitä sitten kesketys ja tuloksena AVO0. Treeniä vaan lisää. Häiriöitä pitää lisätä pikkuhiljaa ja sitähän nyt saatiin kyllä urakalla tuolla kyyhkyjahdissa . Hakua pitää saada vielä vahvemmaksi häiriönalla. No tästä ei lannistuta vaan treeniä lisää ja harrastus jatkuu.
Sunnuntaina olimme TOKOilemassa Porissa helteisessä säässä. Sakkella oli vauhtia, toisaalta aika sopivasti. Harmittavasti kaukokäskyt menivät nollille... no tuloksena VOI2. Treenit jatkuvat tkossakin ja katsotaan nyt josko jossakin vaiheessa tuostakin tulisi se ykköstulos .

Nyt pidämme pienen treenitauon ja Sakke saa ansaitun lepohetkensä, jotta taas jaksaa touhuta. Käytännön metsälle olemme taas menossa kun ehditään.




18.7.2009 Kuulumisia.

Viime viikonloppuna VEPEiltiin ja nyt oli vuorossa TOKOa tutulla kentällä Säkylässä...
Eilen olimme Sakken kanssa viettämässä mukavaa kesäpäivää Kokemäellä Piikajärvellä uiden ja nauttien eväitä. Autolle palattuamme huomasin Sakken tassussa jotain punasta... en kuitenkaan kiinnittänyt siihen mitään huomiota, mutta kotona kun koira hyppäsi pois autosta niin peite oli aivan veressä... Tutkin koiran tassun ja vasemman etutassun "etu"varpaan kärjessä oli isohko palkeenkieli josta verta valui . Ilmeisesti järven pohjassa oli ollut lasi, joka oli viiltänyt viiltohaavan varpaaseen. Sain eläinlääkärin kiinni ja pikaisesti näyttämään sitä. Ell puhdisti haavan ja totesi, ettei tarvitse ommella eikä rauhoittaa koiraa, onneksi! Sakke antoi ell:n hoitaa kivasti haavan . Tassuun laitettiin side ja nyt sitä sitten pitää puhdistaa aamuin illoin ja laittaa side tassuun suojaksi. Onneksi Sakke antaa sidoksen olla hyvin paikallaan. Siinä sitten mietittiin viikonlopun kokeiden tilannetta... Sakke kun ei ollenkaan onnu, eikä arista tassuaan, niin päädyttiin sitten tänään starttaamaan pehmeällä nurmikentällä.
Sakkea ei tosiaankaan moinen tassu haittaa ollenkaan menoa! Tuloksena VOI 2.
Paikalle saavuttuamme Sakke haistoi tallista vuohet ja sitä pelotti ihan hirvittävästi. Ohi päästiin kuitenkin ja koira unohti moisen, mutta kentällä este haisi vuohille ja siitä koitui meidän tämän päiväiset ongelmat. No ihan tyytyväinen olen tuohon kakkoseen. Treeniä vaan ja seuraaviin kokeisiin...
Sunnuntaina meillä piti olla nome-koe Antskogissa, mutta sen jouduin nyt perumaan. Sakke saa nyt parannella haavan terveeksi ja katsotaan josko joskus myöhemmin mentäisiin nomeilemaan.

Nyt on edessä mukava mökkilomailua Pyhämaassa Velhoveden rannalla .



15.7.2009 Kuulumisia.

Viime viikonloppuna oli oikein tehoVEPE-viikonloppu.
Minun piti Sakke ilmoittaa Auran Nuuskujen VEPE-kokeeseen, mutta ilmoittautumisaika, kun oli vain muutama tunti, niin tämä lahopää unohti moisen...
Päivikki oli huomannut netistä, että siellä oli äkkilähdöissä VEPE-kokeeseen paikkoja vapaana. (Kiitos Päivikki vinkistä!) Niipä sainkin lyhyellä varoitusajalla koepaikat, elikkä lauantaille SOVE ja positiivisesti ajateltuna heti sunnuntaille ALOkasluokkaan. Kokeen järjesti Hämeenlinnan seudun vesipelastuskoirat ry. Tuomarina oli tuttu tuomari Jyrki Heino täältä meidän suunnalta, joten uskaltauduin lähtemään mukaan. Apuohjaajaa siinä pohdimme muutaman päivän, mutta onneksi tuo isäntä jätti "pyöräily"-reissun väliin ja lähti mukaamme . Sakke kun vie mielellään Samille kaiken avainnipusta kenkiin ja harjanvarsiin.

Koe oli Forsassa, mutta kun lauantai aamuna pääsimme paikanpäälle lammenranta oli täynnä keltaisenaan lilluvaa "levää", joten koe siirrettiin Lopelle. Koepaikka oli todella upea tummavetinen lampi. Ilma oli mitä upein kesäsää. Sakke oli ainut SOVE-koira (kokeeseen otetaan max 3 SOVE koiraa) ja muut 13 oli alo, avo ja voi koiria. Rotukirjo oli laaja nöffiä ja lanseereja oli enimmäkseen, mutta noutajista oli yksi labradori ja flätti. Muita rotuja oli kokeessa suursnautseri, belgianpaimenkoira, doopermanni ja sakemanni.
SOVE-koira aloitti, joten me olimme nrolla 1. Jokainen koira suoritti yhden tehtävän kerrallaan ja kahden tehtävän jälkeen oli tauko. Tehtäviä oli kaikkiaan neljä/koira. SOVE ja ALO-luokan tehtävät ovat samat, eli 1. veneestä hyppy 50m päästä (30m:ssä poiju, mitä ei saa noutaa) 2. esineen vienti 30m päässä olevaan veneeseen, jossa apuohjaaja. Esine annetaan koiralle suuhun. Sitä ei saa pudottaa veteen tai maalle. 3. veneen veto 30m päästä, koira lähetetään rannalta maalilinjan takaa 4. hukkuneen pelastaminen; kun hukkuva putoaa veneestä 50m venettä soudetaan kohti rantaa ja koiran saa heti lähettää pelastamaan. Hukkuva loiskottelee vedessä ja kun koira on lähellä hukkuva rauhoittuu ja tarjoaa kädessään olevaa patukkaa, josta koira vetää hukkuvan rantaan. Tehtävä loppuu kun koiran säkä on maalilinjalla olvien lippujen kohdalla. Paitsi vienti -tehtävä loppuu kun apuohjaajalla on vientiesine. Maalilinjan liput ovat toisistaan viiden metrin päässä ja koiran on tultava niiden välistä. Jokaisesta tehtävästä saa max 25 pistettä.
Meitin Sakke teki tehtävät oikein kivasti saaden kaikista tehtävistä täydet 100 pistettä ja SOVE hyväksytysti läpi . Käskyjä kun saa käyttää ilman virhepisteitä kuusi, niin joka tehtävässä riitti kaksi käskyä. Tolleri on kyllä oikein omiaan tässä lajissa, vaikka onkin pienen kokoinen. Tollerilla on sitekeyttä ja halua tehdä töitä. Palkaksi kun riittää pelkkä tekeminen ja letkunpätkä-lelu. Isot nöffit ja lanseerit saivat joka tehtävän jälkeen 1,5-2 l kissanruoka/naudanmahasörsselin ja taisivat siinä sivussa syödä naapurinkin ruuat ;)
Hienoa oli päästä katsomaan myös mitä tehtäviä on noissa muissa luokissa... tehtävät ovat paljon haastavampia ja niihin pitääkin treenata enemmän. Belgianpaimenkoira oli kokeen paras ja teki oikein hienosti VOI-luokan tehtävät ;) Harmittavasti labradori ei saanut tulosta ALO-luokasta ja VOi -luokassa kisasi flätti saaden kolmostuloksen.

Sunnuntaina oli sitten ALO-luokan korkkaus. Tällä kertaa koe pidettiinkin alkuperäisessä paikassa, kun "levää" ei rannassa enää ollut. Aamusella selvisikin, että keltainen mössö ei ollut levää vaan suopursuista lentänyttä siitepölyä, jota oli kyllä todella runsaasti.
Koepaikan ranta oli oikein hiekkainen upea uimaranta. Haastetta oli pyöreähkö U-mallinen poukama ja tästä aiheutuikin monelle koiralle kompastuskiveksi maalilinjan ohituksia. Ohituksesta jokaisesta metristä lähtee yksi piste. Sakke teki sunnuntainakin tyylipuhtaan suorituksen 100p/100p ja ALO 1. Vauhtia oli hieman vähemmän... ilmeisesti edellinen päivä vähän verotti ja kaverin lihakset olivat väsyneet. Kaikkien edellisen päivän koirien ajat olivat huonommat. ALO-luokassa jäimme toiseksi, koska tehtävien yhteenlaskettu uintiaika oli hieman huonompi kuin ensimmäisen koiran. Alokasluokan voitti kultsu, onnea! Noutajia oli sunnuntaina enemmän, kultaiset olivat hyvin edustettuna ja tekivät hienoa työtä ;)
Kyllä noutajat ovat omaaluokkaansa ;) Vesipelastuskoe oli kakkineen tunnelmaltaan leppoisa ja positiivinen. Kaikki kannustivat toisiaan. Kaunis kesäsää tietekin teki asiansa ja makkara maistui grillistä herkulliselta!

Sakke nautti oikein täysillä VEPEilystä! Lauantaina kun tauolla syötiin eväitä ja Sakke lepäsi auton takana; tuomari huusi rannasta, että taidetaan jatkaa, niin Sakke ponkaisi auton perästä rantaan, että hän on ainakin valmis . Mitä seuraavaksi...?
Koira ja omistajat taisivat jäädä koukkuun tähän lajiin, joten nyt aletaan treenaaman noita AVOimen tehtäviä, katsotaan miten tuo kaveri niistä selviää... Tavoitteena olisi nyt vielä tämän kesän aikana päästä yhteen VEPE-kokeeseen, jos se yksi ykkönen sieltä vielä tulisi, niin AVOinta kokeillaan sitten ensi vuonna.



3.7.2009 Kuulumisia.

Kylläpäs on pitkä aika kulunut viimekertaisesta kuulumisten kirjoittelusta!
Aika on kulunut kuin siivillä, kun jäin vuorotteluvapaalle kesäkuun alusta. Nyt on pitkä kesä aikaa puuhastaa ja harrastaa tuon oman wesiketun kanssa.

Eilen oltiin Sakken kanssa viettämässä emännän syntymäpäiviä Laukaassa, NOME-kokeen muodossa. eikös sitä bruukata olla silloin matkoilla.... Onneksi mukaan saimme Päivikin, niin ajelu oli mukavampaa. Otimme reissun vähän lomankin kannalta ja pitihän sitä jossakin vaiheessa uskaltautua korkkaamaan tuo NOME-B kokeen AVOin luokka. No se tuli nyt sitten käytyä . AVO 0 tuloksen kanssa sieltä kotiin lähdettiin, harmittavasti. Tuo wesikettu ei tällä keraa ollut halukas pysymään oikealla hakualueella... Tuomarina kokeessa oli Hietikon Vesa. Koe oli iltakoe, johon osallistui kahdeksan koirakkoa. Sakke oli ainut tolleri. (Koeselostuksen ja tehtävät voi lukea tuloksista.) Koe oli ihan perus avoimen luokan koe. Kyllä harmitti tuon kaverin toilailu tuolla haussa, mutta tässaista tämä harrastus on. Koira on koira ja sen ajatuksen kulusta ei tiedä! Taisi sitä vain kiinnostaa kovasti tuo vesi alue vaan... Tiedä sitä sitten! Olin kyllä tosi tyytyväinen tuohon malttiin. Koira oli tosi rauhallinen ammuttaessa ja kuunteli ohjeita hienosti. Hakumaasto oli kyllä mielestäni ihan mukavaa, jonka koiran olisi kyllä pitänyt selvittää. No treeniä vaan ja kirsut kohti seuraavia haasteita! KIITOS Päivikille matkaseurasta ja kuvien ottamisesta! Alla muutama Päivikin ottamia kuvia:
 Kuvassa ohjaus.
  Ohjaaja  pohtii lähetyspaikalla syntyjä syviä koiran ollessa töissä

Sakke palauttaa markkeerauslokkia.
Tuomari Vesa Hietikko
Tässä kuuntelemme tuomarin kommentteja suorituksemme jälkeen... Poskelleen meni, mutta tästä ei lannistuta!

Treenattavaa siis riittää! Nyt huilataan hetken ja katsotaan mihin suuntaan kirsut näyttää jatkossa .



23.5.2009 Kuulumisia.

Olempas ollut laiska päivittämään näitä meidän kotisivuja. Aika kuluu kuin siivillä. Olemme Sakken kanssa touhuilleet aktiivisesti varsinkin noita noutopuuhia. Olemme treenanneet noin 2-3 kertaa viikossa. Malttia pitää rakentaa lisää tuolle wesiketulle, varsinkin luopumaan tuosta vedestä, markkeerauksista ja veneestä!
Viime viikonloppuna tuli korkattua MEJÄ kausi oman seuran järjestämässä kokeessa Eurajoella. Sakke nauttikin oikein koko rahan edestä VOI 3 tuloksen . Koeselostus ja ohjaajan mietteet mejä-tuloksia sivustolla. Ei siitä voinut ohjaaja kovin pahoillaan olla kun koiralla oli niin hauskaa. Katsotaan nyt, josko Sakke saa jäädä MEJÄ-kokeista eläkkeelle ja jäljestää syksyisin sitten käytännön jäljillä aina tarvittaessa .

Viime keskiviikkona Sakke sai vieraakseen nuoruuden ihastuksensa Ellin ja ihkun tollerialun Paavon. Ai niin oli Ninnikin mukana ;)
Sakke oli oikein ihastuksissaan pentusesta! Yritti kuitenkin vähän näyttää Paavolle olevansa herra iso herra, siinä kuitenkin onnistumatta. Mukavia kisailutuokioita Sakke ja Paavo-pentu viettivät . Elli tuli kuitenkin välillä poliisiksi rauhoittamaan leikit hellemmiksi . Oli oikein mukava tavata ja tervetuloa leikkimään uudelleen!

   Kuvassa Sakke, Elli ja Paavo

Kuvassa Paavo 11vko

Nyt täällä meillä alkoi oikein piiiitkä loma ja saadaan harrastella rauhassa kunhan emäntä jälleen tervehtyy...
Treenit siis jatkuvat ja katsotaan josko kirsut käännetään kesällä jonnekin kokeisiin. Tollerileiri on kuitenkin pian ja sinne siis viettämään oikein mukavaa pitkää viikonloppua! Kiva päästä tapaamaan tuttuja ja uusia tuttavuuksia .


23.2.2009 Mäntän Talvinomessa "Sata lasissa"-joukkueessa.

Eilen olimme viettämässä aurinkoista päivää, jälleen nomeilujen merkeissä, tälläkertaa Mäntän Talvinomessa. Reissuun tuli lähdettyä pitkän harkinnan jälkeen, kun tämä koiranohjaaja teloi nilkkansa vajaa viikko sitten ja on nyt kulkenut kyynärsauvoilla. Monien treenien jälkeen piti päästä testaamaan miten koira toimii koemaisessa tilanteessa ja sinne sitten piti lähteä jalkavaivoista huolimatta... Sellaista tämä koiraharrastus on meillä, ei vaan osaa pysyä poissa.

Pääsimme Päivikin ja "poikien" matkassa Mänttään. Päivikki ja Linus starttasivat VOI-luokassa ja suorituspaikka oli aivan toisaalla, niinpä me olimmekin toisten Satakuntalaistaen autoissa päivä. Sakke siis pääsi korkkaamaan avoimenluokan Satakunnan Noutajakoira yhdistyksen "Sata lasissa"-joukkueessa. Joukkueeseen kuului meidän lisäksi Kallion Martin Sona (Jummi-Jammin Sonata Arctica) ja Sulinin Tuijan Jawa (Boompaw´s Great Tit).  Kuvassa: Sata lasissa-joukkueemme: Tuija ja "Jawa", Kati ja "Sakke"sekä Martti ja "Sona".

Meidän piti Sakken kanssa startata iltapäiväryhmän ensimmäisenä, mutta aamupäivä oli suorittanut tehtävät nopsati, joten pääsimmekin melkein heti hommiin. Emme ehtineet tehdä mitään alkulämmittelyjä ja kontaktiharjoituksia alle vaan, koira Martin autosta ja klenkkaamaan suorituspaikalle. Sakke kävikin tosi kuumana... Avoimen luokan tehtävät tehtiin parityönä. Pariksemme saimme  Sulinin Tuijan toisen koiran Miloun (Boompaw's Cinnamon Teal). Avoimen luokan tehtävä alkoi tuomarin kättelyllä. Meidän suoritus oli ensin, koska meillä oli pienempi numero. Koirat seuruutettiin suorituspaikalle noin 60m. Matkalla tuli haulikolla laukaus ohjaukseen. Toinen koirakko jäi näkösuojaan pressun taakse ja toinen, siis me menimme suorituspaikalle. Ensimmäisenä oli ohjaus tehtävä. Ohjaus matka oli noin 50-60m. Vaikeutena oli, että vasemmalla oli hakualue ja oikealla markkeerauspaikka ja siellä heittäjä, mikä veti koiria puoleensa. Sakke-poika piippasi aika paljon odottaessaan tehtävän alkua . Hiljeni kuitenkin, ja sain sen lähetettyä hommiin . Sakke lähti vauhdikkaasti suoraan linjalle, mutta ajautui hieman oikealle, josta ohjasin sen takaisin linjalle ja suoraan damille pisteitä 10-. Seuraavana linjamarkkeeraus heti oikealle: molemmille heitoille ammuttiin haulikolla. Linjamarkkeeraukset ovat olleet Sakkelle viimetreeneissä haasteellisia, mutta nyt kaveri suoritti tehtävän loistavasti, vauhdilla ja epäröimättä sekä ei jäänyt ollenkaan kiinni muihin hajuihin . Harmittavasti jälleen piippasi ennen laukauksia ja pisteet rapisivat 8/10. Tämän jälkeen siirryimme pressun taa passiin ja Tuija sekä Milou pääsivät töihin. Passissa ollessa Sakke oli onneksi hiljaa. Syötin sille muutaman makupalan odotellessa. Viimeisenä tehtävänä oli parihaku, eli koirat hakivat vuorotellen kolme damia hausta. Sakke pääsi ensin hakuun ja painelikin täysillä hakualueella, löysi nopeasti damit ja palautti vauhdikkaasti ne. Kun Milou oli vuorostaan töissä, niin Sakke jälleen piippasi . Sakken piippaaminen taas alensi pisteet 8/10.  Arvostelu.
Sakke teki loistavaa työtä, mutta harmittavasti tuo piippaaminen vähensi pisteitä. Tulokseen olin kuitenkin tyytyväinen eli 42,7pistettä ja sijoituksena avoimenluokan 9. Luokassa kisasi yhteensä 17 koirakkoa. "Sata lasissa"-joukkueemme oli 12. Joukkueita oli yhteensä 36. Talvinomen tulokset.
Sakken paras kaveri Linus oli VOi-luokan 6. VAU ja ONNEA!

Päivä oli oikein mukava ja oli oikein mukava tavata tuttuja. Lämmin auringonpaiste helli ainakin avoimessa luokassa kisaavia.
Kiitos Päivikille matkaseurasta, Martille "koiraparkista" ja Tuijalle tavaroiden säilytyksestä .

Muita ajatuksia...
Olemme Sakken kanssa treenailleet säännöllisesti noita nomepuuhia. Malttiharjoitukset ovat meillä jatkossa listalla ykkösenä!!! Yritetään saada tuota piippaamista pois ja kierroksia alas tuolta koiralta. Sakke kun tuntuu osaavan nuo tehtävät, mutta intoa on nyt vähän liikaa. Muiden ihmisten liike metsässä ja sana "seuraava" jo nostaa koiran kierrokset ja odotukset pilviin mahdollisesti tulevasta mukavasta puuhasta . Suunnitelmissa onkin mennä ensi sunnuntaina Satakunnan Noutajien kimppatreeneihin tekemään passiiviharjoituksia! Suoritusvuorollamme katselemme vain ja toinen koira tai emäntä noutaa. Emäntä opettelee olemaan jämäkämpi koko suorituksen ajan, eikä anna koiran säheltää. Katsotaan miten onnistumme siinä . Nyt vain kirsut kohti uusia haasteita .



7.2.2009 Kuulumisia.

Onpas aika kulunut jälleen nopeasti ja kuulumisten kertoilu onkin jäänyt vähemmälle. Me olemme Sakken kanssa puuhastaneet aktiivisesti, varsinkin noita noutopuuhia. Olimme tuossa ensimmäisessä NOME-valmennuksessa Valkeakoskella Esa Valkosen oppeja kuuntelemassa ja paljon tuli uutta pohdittavaa ja treenattavaa. Olimme Päivikin ja Linuksen sekä Ramuksen matkassa mukana, kiitos jälleen matkaseurasta! Sakke teki mukavasti kaikki tehtävät, mutta tällä ohjaajalla on paljon oppimista . Ohjaajan ilmeisesti jännittäessä unohtui muunmuassa, että koiran pitää tulla ohjaajan sivulle eikä ohjaajan koiran sivulle ;)
Muita treenattavia osa-alueita: - malttia, malttia ja malttia
                                               - seuraamista oikeassa paikassa, koira ei saa edistää
                                               - laukauksia lisää treeneihin, jotta koira ei kuumene niistä niin paljon
                                               - starttipistoolin hankinta ( 6mm tuli hankittua Esan vinkistä),
                                               - malttitreeniä - ei noutoja, ohjaaja noutaa
                                               - markkeerauksia eri suuntiin, pitkiä ja lyhyitä matkoja unohtamatta
                                               - koira keskittyy suoraviivaisesti noutoon, eikä metsästä hiiriä kesken noudon
                                               - hiiret ja myyrät eivät ole noudettavia riistoja, niistä pitää luopua!
                                               - ja paljon muuta treenivihko kehiin
                                              
Paljon pitää treenata! Esa painotti jatkuvasti, että perusasiat pitää olla kunnossa! Koiralta pitää vaatia myös arkena, jotta se osaa sen myös kokeissa. Vaaditaan vasta silloin kun koira sen jo osaa.
Nyt olemmekin Sakken kanssa treenanneet 2-3 kertaa viikossa. Markkeerauksia pitkillä matkoilla. Lyhyillä markkeerauksilla onkin tullut vähän ongelmia - koira vetää täysillä ohi... no treeniä ilmeisesti lisää. Starttipistooli on myös ollut käytössä viikottain. Malttia siis, omistaja ampuu ja heittää dameja, jotka ohjaaja sitten noutaa. Sakke onkin jo hieman saanut malttia lisää. Haulikko kyllä aiheuttaa kuumenemista edelleen enemmän ;) Malttitreenit siis jatkuvat.
Innolla odotetaan mitä seuraavalla valmennuskerralla opitaan ja saadaan kotiläksyksi .

Satakunnan Noutajien kippatreenit olivat viime viikonloppuna (sunnuntaina) Paneliassa, jonne mekin sitten lähdimme. Teimme monta erilaista harjoitusta; pitkiä markkeerauksia vaikeisiin paikkoihin (maaston vaihtelut ja kiintopisteen puuttuminen sekä lumi vaikeuttivat koiran kykyä markkeerata). Sakke selvisi tehtävästä loistavasti ja lisäksi palautus vaiheessa heitetystä häiriödamista. Teimme pitkää linjaharjoitusta ensin muistinoudon viemisellä. Koiran piti noutaa dami erilaisten maaston vaihteluiden ja esteiden yli. Ko. paikalle oli viety useampi dami ja eri tehtävien ja odottelun jäkeen haetutettiin dami pois linjalta. Hienosti Sakke kuunteli eteen -käskyä. Viimeiseksi teimme yhteistreenin, jossa kaikki koirakot veivät ja/tai katsoivat neljään eri suuntaan tehtävät. Yksi oli piiitkä linja, yksi lähihaku, yksi lyhyt markkeerauspaikka ja yksi lyhyempi linja. Koirakot suorittivat samaan aikaan tehtävät eri suuntiin ja kun tehtävä oli suoritettu niin seuraava tehtävä oli vuorossa. Tässä koiran piti keskittyä vain omaan suoritukseensa, eikä saanut välittää toisten käskyistä ja pillityksistä. Sakke suoriutui muista tehtävistä mallikkaasti, mutta luhyt markkeeraus ei tahtonut onnistua millään. Sakke veti aina täysillä ohi - tiedä sitä sitten mikä senkin aiheutti . Ilmeiseti toistoja ja treeniä lisää myös lyhyillä matkoilla. Kiitos kaikille oikein mukavasta treenipäivästä!

Kuvat: Olli-Pekka Vainio:
 Kuvassa: Selma -tyttö, Päivikki ja Rasmus, minä ja Sakke, Minna ja Lyyli sekä Martti ja Sona
Kuva: Sakke kiitää markkeeraukseen
Kuva: lähihakua



Viime viikonloppuna (lauantaina) meillä oli Wf- treenit (Waterfox treenit) eli Sakken siskon, Ladyn neljä pentusta omistajineen tulivat meille treenailemaan noutopuuhia. Mukana olivat Stea ja Heidi, Vivi ja Pasi Edun kera, Taina ja Urho sekä Lilli ja Janne Rockyn kera.Tarkoituksena oli aamupäivän aikana käydä perusasioita läpi; hihnassa kulkemista, malttia, perusnoutoja ja sponttaania ylösottoa. Iltapäivällä eväiden syönnin jälkeen teimme motivoitua hakua, linjan harjoittelun alkeita ja kakkosmarkkeerausten harjoittelua.Oli oikein mukava päästä touhuamaan innostuneen porukan kanssa näitä noutopuuhia. Kiitos kaikille mukavasta päivästä ja tsemppiä treeneihin .




13.1.2009 SAKKE 5v. PALJON ONNEA! Kuulumisia.



Sakke on viettänyt syntymäpäiväänsä ensin nukkuen, kun ihmiset ovat olleet töissä. Synttärilahjaksi Sakke sai tietenkin herkkuja ja narupallon sekä Hurtan lämpömanttelin, josta ei ilmeisesti ole niin innoissaan, vaikka esittelikin sitä kaikille katsojille. Nyt herra saa sitten treenien välissä ja jälkeen manttelin selkäänsä, jotta lihakset pysyvät lämpiminä .

Pesukoneen korjaaja kävi laittamassa koneen kuntoon ja Sakke olisikin mielellään avustanut korjaajaa. Koiraa myös kiinnosti kovasti, mitä moisen vekottimen sisällä onkaan... "hassua kun ihmiset eivät päästäneet tekemään remonttia! " Iltasella saa kuulemma "synttärikakun" ja puuhataan jotain kivaa....

Viime viikonloppuna olimme Sakken ja Päivikin, Rasmuksen ja Linuksen kanssa Salon aluetoiminnan järjestämässä nou/nome-koulutuksessa Perniössä, jossa kouluttajina olivat Sanna Rantanen ja Heidi Vuoria. Sanna vastasi nome-koulutuksista ja Heidi nou-ryhmästä. Päivä oli oikein antoisa. Sakken kanssa teimme ensin aktiivista passiivitreeniä muutama tunti ennen meidän vuoroamme ja olikin mukava huomata kuinka rennosti Sakke makasi ja istui katsellen muiden tekemisiä sekä damien heittoa. Sakkelle tehtiin ensimmäisenä tehtävänä pitkä muistinouto, jonka jälkeen dami vietiin uudelleen samaan paikkaan, mutta se haettiin vasta kaikkien muiden tehtävien jälkeen. Seuraavaksi Onnille, Sannille ja Sakkelle vietiin eri suuntiin damit metsään ja koirat lähetettiin eri järjestyksessä noutamaan dameja. Seuraavaksi otettiin markkeerauksia niin, että ensin haettiin markkeeraus ja sen jälkeen linja. Tehtävää muutettiin, niin, että ensin katsottiin markkeeraus jonka jälkeen koira lähetettiin toiseen suuntaan linjalle. Tämän jälkeen vasta piti noutaa markkeeraus heitto. Tehtävää vaikeutettiin vielä siten, että pidennettiin matkaa ja koira piti lähettää ojan reunalta - ensin katsottiin markkeerausheitto, koira lähetettiin linjalle risteyksen yli, missä oli ollut muut koirat, katsojat ja lenkkeilijöitä. Hienosti Sakke keskittyi vaadittuun tehtävään. S ajautui kuitenkin hieman oikealle, josta ohjasin koiran muutamalla käskyllä damille. Tämän jälkeen Sakke nouti vielä markkeerausheiton. Viimeisenä tehtävänä teimme Sakkelle vielä markkeerauksen häiriön kera. Eli kun Sakke palautti damia, niin heitettiin häiriödami, jota ei saanut noutaa. Hienosti Sakke malttoi palauttaa noutamansa damin .  Kiitos Sannalle ja tietenkin Viville hienosti järjestetystä päivästä ja herkullisista antimista, sekä myös kiitokset kaikille muillekin tosi mukavasta päivästä! Kuvia Nuuskun sivuilla. Lisää kuvia galleriassamme. Kiitos Tiinalle kuvien ottamisesta ;)
Kuva: Mikko Ahti
Nome-treenit jatkuvat jälleen ensi viikonloppuna, Valkeakoskella. Pääsimme mukaan NOME-valmennustiimiin . On oikein mukava päästä saamaan lisäoppia!



1.1.2009 Uuden Vuoden kuulumisia ja vanhan kertausta.















 Hyvää Uutta Vuotta 2009






Uusi vuosi ja uudet kujeet .
Sakke oli mukana ottamassa vastaan vuotta 2009. Rakettien räiskeestä herra ei ollut millensäkään. Innostuneen ja kiinnostuneena valojen räiskeestä herra katseli rakettien räiskettä. Lähistöltä lähtevien rakettien viuhuna sai koiraan lisää ryhtiä. Perään se olisi lähtenyt, jos ei olisi ollut kiinni. Sakke nautti Lakun ja Hemin kanssa telmimisestä keskellä yötä ja aamulla saatiinkin nukkua pitkään. Tänään nautimme upeasta aurinkoisesta säästä pitkällä lenkillä. Kamerakin oli mukana ja sain napsittua muutaman onnistuneen kuvankin (etusivulla ja yllä uudet otokset).
Sakke intoutui hiirestämään sänkipellolla ja pyyteli innolla leikkiin mukaan, hauska koira .
Virtaa tuntui riittävän koirassa aamulla, joten tein noin 200m laahuujäljen peuran sorkalla metsään. Nopeastihan se Sakke tuli metsästä sorkka suussaan ja oli sanovinaan, että olipa helppo juttu...

Iltasella puhelin soi ja Sakke saikin kutsun lähteä oikeisiin töihin, jäljestämään pitkästä aikaa metsästystilanteessa kadonnutta valkohäntäpeuraa (kauris se taitaa nykyään olla sekin...). Peuraa oli ammuttu sänkipellolla, (jossa edellistalvenakin jo olimme käyneet jäljetyspuuhissa). Verta oli paljon useassa kohtaa, mutta eläin oli kadonnut isolle hakkuuaukealle ja metsästäjät eivät olleet sitä löytäneet lyhyen etsintöjen jälkeen, vaan päättivät soittaa koiran hätiin. Sakke sai verestä vainun jo heti autosta ulospäästyään ja nautiskeli veret ensin maasta, ennenkuin lähti vauhdikkaaseen jäljestykseen. Sakke jäljesti noin 250m ja peura löytyi kuolleena avonaiselta hakkuuaukelta.  Sakke sai jälleen kehuja upeasta jäljestystaidostaan ja sai palkaksi nautiskella saaliin veren ja lihan mausta. Koiran omistajakin kuulemma saa myöhemmin kiitokseksi lihakimpaleen . (Pitääpä kysellä reseptiä )

VUOSI 2008:
Kerrataanpa viime vuotta.
MEJÄ on ollut aina se Sakken vahvin laji. Kävimme Sakken kanssa muutamissa kokeissa ja tuloksia tuli kivasti. Satakunnan PM kokeessa Nakkilassa Sakke lähti harmittavasti todella vaikeassa maastossa tuoreille peuran jäljille, yksi hukka, ja VOI2. Sijoitus kuitenkin PM-kisassa kolmas.
Kävimme syyskuussa Ruotsin maalla MEJÄ-kokeissa Ahdin Mikkon ja Rean sekä Nannan ja Nuuskun kanssa. Ryöstön uhreiksi joutumisen jälkeen Ekerössä Sakkesta ja Nannasta tuli ruotsin jälkivalioita (S JVA). Toisessa jälkikokeessa kävimme Morassa, Våmhusissa. Siellä kisasi 16 koiraa ja Sakke oli kokeen paras koira ja sai kunniamaininnan myös.
Kiitos Mikkolle ja Realle vielä mukavasta matkaseurasta!

NOMEssa kisasimme myös ja vuosi olikin yllätyksellinen... ei yhtään nollatulosta! Viimein kuudes kerta toden sanoo; Perniössä Sakke tekikin sitten loistavaa työtä ja tuloksena ALO1 . Kyllä siinä oli onnenkyyneleet herkässä, kun punaturkki tuli metsästä kantaen pupua! Luokan vaihto onkin sitten edessä...
Käytännönmetsästys vei meitä monta kertaa kyyhky- ja sorsastusreissuille. Saalistakin saatiin kivasti ja koiranohjaajan pataankin päätyi muutamia lintuja. Tulipa opeteltua miten noita lintuja nyljetään. Tuossa puuhassa tarvitaan vielä harjoitusta, vaikka metsästyskortti tuli hankittua ja saaliin käsittely kursseillakin tuli käytyä!

WT-koekin oli pakko päästä katsastamaan lokakuussa Hauholle. Oli oikein mielenkiintoinen päivä, vaikka ilman tulosta sieltä lähdimmekin kotiin.

TOKO-kokeissakin kävimme muutamissa, joista tuloksena ne kolme ykköstulosta AVO-kuokasta ja TK2 koulutustunnus.

VEPEä kävimme treenaamassa muutamia kertoja, mutta ajan puutteen vuoksi jäi SOVE käymättä.

Mitäköhän vuonna 2009 ?
- TREENIÄ, TREENIÄ ja vielä kerran TREENIÄ!
- NOME-B kokeissa yritämme uskaltautua starttaamaan AVO-luokassa
- MEJÄ-kokeissa käydään varmasti muutamassa kokeessa, ja jos päästään PM-kisaan jälleen mukaan...
- käytännön jäljestys on varmasti listalla 
- TOKOssa VOI-luokan liikkeitä yritetään hioa. Katsotaan uskallaudummeko kokeisiin asti
Emäntä:
- puuhastaa jälleen Novascotiannoutajien nome-toimikunnassa ja järkkäilee Tolleritaippareita,
-Satakunnan aluetoimintavastaavana Päivikin kanssa varmasti järkkäillään tollerilenkkejä ja jotain muuta...
- uutena puuhana Satakunnan Noutajien hallituksen jäsenenä järjestetään varmasti koulutuksia ja kokeita
- Euran Seudun Koirakerhon puheenjohtajana puuhataan jotain...

! Ja toivottavasti kaikkea muuta mukavaa, jonka vuosi 2009 meille sitten näyttää




Vanhat kuulumiset: 2008
                            2007
                            2006